Post by nico on May 27, 2022 22:00:17 GMT 2
SUNNY CHOI   27-vuotias nainen (syntynyt keväällä 2029 entisen New Yorkin kaupungin liepeillä) ei sisaruksia ja vanhempia nähty viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten pyörittää salakapakkaa The Knotin alueella ja nukkuu samassa rakennuksessa I'VE TASTED BLOOD AND IT IS SWEET I'VE HAD THE RUG PULLED BENEATH MY FEET NO, I WON'T SMILE, BUT I'LL SHOW YOU MY TEETH Maailmanloppu oli termi jota kurjuuteen syntynyt Sunny ei koskaan ymmärtänyt, vaikka vanhemmat kaiken ahdingon keskellä muistelivatkin vanhoja hyviä aikoja. Jos termistä jotenkin sai kiinni niin itselle se oma henkilökohtainen maailma oli jo parikymppiseksi mennessä loppunut ja alkanut samalla tavalla uudestaan monesti. Miksi yksi iso The Loppu olisi sen kummallisempi? Äiti nimesi keväällä syntyneen tyttärensä mielikuvitusrikkaasti Sunnyksi. Yritti se tapailla jotain omaan ja miehensä koreanamerikkalaisiin juuriin sopivaa, mutta mihinkään perinteisempään ei koskaan päädytty. Ehkä siksi ettei äitikään jaksanut loputtomasti uskoa hyvään ja asioiden järjestymiseen eikä nähnyt järkeä hangulin muistelussa niin loputtoman surkeassa maailmantilanteessa. Sunny kasvoi oudoissa pienissä yhteisössä, vaikka ei osannut mitään oudoksuakaan kun mitään parempaa ei oltu koskaan nähty. Oli normaalia perhearkea, että isä käytti kaikkea päihteeksi sopivaa ja vähän sopimatontakin ja äiti oli täydellinen balanssi paistepäiviä ja lohdutonta negatiivista syöksylaskua. Joskus Sunnylla on sitä jopa ikävä, vaikka hän tietääkin kaipaavansa vain niitä laihoja hyviä puolia eikä nykyään koskaan (kai) juoksisi vanhempiensa syleilyyn jos saisi mahdollisuuden. Aaveita on turha jahdata ja lasia puolilleen ajatellessa saa vain näpeilleen. Ensimmäinen perheidylli hajosi, kun Sunny oli seitsemän ja isä laittoi tyttärensä panokseksi johonkin pullonkorkkipeliin jossa oli panoksena toppa tupakkaa ja tuholta säästynyt pullo viiniä. Halpa oli ihmislapsen arvo ja Sunny lähti kiertävän uhkapeluri-kauppiaan mukaan. Huutoa ja itkua ja sitten piti tyytyä kohtaloon. Koko elämä on iso pätkä erinäisiä keissejä omaan osaansa tyytymistä ja selviytymistä ja ehkä siksi hän on selvinnyt niinkin pitkälle ja vanhaksi, kun molemmissa ollaan oltu hyviä. Sunny ei suuremmin itkenyt kuusitoistavuotiaana, kun matkakumppanina toiminut kauppiassetä ammuttiin romukärryn ryöstön yhteydessä. Hän pohti ettei vanhemman puoleisen miehen kanssa olisi voitu päästäkään sen pidemmälle ja se oli loppujen lopuksi vain pallo omassa nilkassa. Itse Sunny tietysti muovautui taas uuteen seuraan ja päätyi New Haveniin sen sekalaisen ryöväriporukan mukana, joka möi voittonsa Lostdocksissa. Siellä ne myös antoivat jostain velasta vastineeksi paikalliselle salakapakanpitäjälle sen suurimman voittonsa: Sunnyn. Oli paljon kauhukuvia mitä olisi voinut tapahtua, mutta ehkä nimi oli vihdoin enne ja aurinko paistoi vähän siihen naisen elämän kuvainnolliseen risukasaan. Kapakanpitäjä oli menettänyt oman lapsensa vuosia sitten ja omi itselleen oikein äitikanamaisen roolin ilman omaa tahtoaan tilanteeseen joutuneen adoptiolapsen mielipidettä kyselemättä. Sunny oppi kaiken naiselta, jolla riitti tarinoita ja joka piti huolen, ettei tyttö eristäytynyt millään tavalla vaan oli tiukasti kiinni kapakan vilkkaassa elämässä ja samalla myös teki töitä sen pään päälle nousseen katon takia. Uhkapelin panoksesta salakapakan omistajaksi on Sunnyn omasta mielestä oikein nousujohtoinen suunta elämälle. Kurjuudessa rypeminen on tehnyt hänestä kyynisen ja kylmän, omaa etuaan havittelevan ja omaa sekä omiaan viimeiseen puolustavan mutta myös neuvokkaan selviytyjän, joka kiemurtelee tilanteesta kuin tilanteesta ulos jos ei voimalla niin sitkeydellä tai muilla avuilla. Sunny ei ole kenenkään sylkykuppi ja kasvanut fyysistä muotoaan suuremmaksi persoonaksi vaikkei koekaan tarpeelliseksi tuoda itseään alati äänekkäästi esiin vaan mielummin tarkkailee tilanteita. Kapakka on henki ja elämä, kun sen edellinen omistaja ja jonkinlaisen kasvattiäidin roolin itselleen ominut nainen siirtyi ajasta ikuisuuteen pari vuotta sitten. Sunny selviytyi siitäkin. Suuri The Loppu ei siis tunnu missään: maailma loppuu ja alkaa uudestaan päivittäin kaikkialla ympärillä joten miksi huolehtia siitä sen enemmän. Jos jotain lopullisesta tuhosta jää jäljelle on se hän ja torakat. TELL ME A SECRET, I PROMISE YOU I’LL TAKE IT TO THE GRAVE TELL ME YOUR NIGHTMARES, I PROMISE I WON’T RUN, I’LL BE BRAVE I HAVE A DESIRE TO DANCE CLOSE TO THE EDGE OF DISASTER   fc lee ji-eun |
