Post by eiss. on Jun 27, 2022 11:42:12 GMT 2
ARTHUR JACKSON
syntynyt 11. huhtikuuta 2029 (27v) Michiganin pohjoisosassa
adoptoitu 10-vuotiaana Jacksonien perheeseen West Wardiin, New Haveniin
kasvattivanhemmat edelleen elossa + lisäksi kaksi sisarusta, Lancelot & Guinevere
kasvattivanhemmat edelleen elossa + lisäksi kaksi sisarusta, Lancelot & Guinevere
naimaton, käytännössä katsoen omistautunut työlleen
turvallisuusjoukkojen sotilas, heittää ajoittain myös henkivartijan keikkaa Arksteadin raharikkaille
asuu West Wardissa lähellä kasvattivanhempiaan
Arthur ei suinkaan syntynyt onnelliseen, keskiluokkaiseen perheeseen, vaan sen sijaan hän syntyi hädin tuskin täysi-ikäiselle teini-äidilleen Michiganin pohjoispuolella. Tyttö jaksoi leikkiä äitiä vuoden päivät, kunnes luovutti lapsensa muiden hoteisiin, minkä vuoksi Arthurilla ei ole muistikuvia äidistään. Viranomaiset pallottelivat pientä poikalasta paikasta toiseen, mutta sopivaa kotia ei tuntunut löytyvän, vaikka niin moni pariskunta kaipasi omaa pientä kääröä. Myös kaikki onnettomat orpolapset tiesivät, että mitä vanhemmaksi tuli, sitä pienemmäksi adoption mahdollisuus kävi. Arthuriakin siirreltiin kaupungista toiseen kuin kauppatavaraa, mutta yllättäen New Havenissa lykästi. Muuan Jacksonin pariskunta oli jo pitkään yrittänyt omaa lasta, mutta sellaista ei vain kuulunut. Siinä missä Thomas Jackson oli tehnyt uraa turvallisuusjoukoissa, joskin mies vastasi vain Courtsin vankileirin yövuoron johtamisesta, oli Helene Jackson rakentanut vakaasti pyörivän ompelimon, joka oli muun muassa lukuisten Arksteadin asukkaiden suosiossa. Pariskunta ei ollut erityisen rikas, mutta heillä oli silti varaa tarjota melko hyväkin lapsuus tulevalle perheenlisäykselle.
Koska toivottua perheenlisäystä ei ollut tullut viiden vuoden yrittämisen jälkeen, päätyivät Jacksonit adoption kannalle. He olivat monen muun pariskunnan tavoin ajatelleet adoptoivansa pienen vauvan, mutta suunnitelma muuttui, kun he kohtasivat kiltin ja vähän ujon Arthurin, ja niin 10-vuotias poika muutti Jacksonien luokse. Myöhemmin perheen pääluku kasvoi vielä kahdella muulla pariskunnan biologisella lapsella, jotka siunaantuivat pari vuotta Arthurin adoption jälkeen. Kaksoset saivat isoveljensä innoittamana nimiksiin, Lancelot ja Guinevere. Äidin innostuksella muinaisiin legendoihin liittyen saattoi myös olla tekemistä asian kanssa.
Jacksoneilla Arthurin lapsuus oli kaikin puolin tasapainoinen ja rauhallinen. Häneen suhtauduttiin samalla tavalla kuin pariskunnan biologisiin lapsiin, eikä lasten välillä tehty eroa sen suhteen kuka oli kenetkin synnyttänyt. Sisarusten välinen ikäero oli kuitenkin melko suuri, joten se vaikutti merkittävästi väleihin. Siinä missä Lancelotille ja Guineverelle syntyi läheinen, tiivis suhde, jäi Arthur etäisemmäksi. Ei hänelläkään tosin huonot välit sisaruksiinsa ole, vaan kyllä niiden kanssa ikäerosta huolimatta jaetaan elämän ilot ja surut.
Jacksoneilla Arthurin lapsuus oli kaikin puolin tasapainoinen ja rauhallinen. Häneen suhtauduttiin samalla tavalla kuin pariskunnan biologisiin lapsiin, eikä lasten välillä tehty eroa sen suhteen kuka oli kenetkin synnyttänyt. Sisarusten välinen ikäero oli kuitenkin melko suuri, joten se vaikutti merkittävästi väleihin. Siinä missä Lancelotille ja Guineverelle syntyi läheinen, tiivis suhde, jäi Arthur etäisemmäksi. Ei hänelläkään tosin huonot välit sisaruksiinsa ole, vaan kyllä niiden kanssa ikäerosta huolimatta jaetaan elämän ilot ja surut.
Kasvatti-isän jalan jäljissä seuraaminen oli Arthurille oikeastaan itsestäänselvyys. Oli sanomattakin selvää, että Arthur halusi tehdä Thomasin ylpeäksi. Kai siinä oli myös kyse jonkinlaisesta kiitollisuuden osoittamisesta, kun Jacksonit olivat aikoinaan ottaneet hänet osaksi perhettään. Niinpä Arthur haki Thomasin suosittelemana 18-vuotiaana turvallisuusjoukkoihin. Koulutuksen rankkuus yllätti, vaikka jotakin siitä tiedettiin jo entuudestaan. Mikään mukava kesäleiri ei ollut todellakaan kyseessä, vaan milloin rämmittiin mudassa kahden tunnin yöunilla ja milloin yritettiin pysyä hereillä kaatosateessa vartiopaikalla, kun muut nukkuivat mukavasti jossain lämpimissä sisätiloissa, ja milloin juostiin siihen pisteeseen saakka, että toivottiin enemmin kuolemaa. Arthur ei varsinaisesti muistele lämmöllä kokelasaikaansa. Ihan huippusotilaiden joukkoon eivät omat rahkeet riittäneet, mutta sen verran pärjättiin kuitenkin, että päästiin New Havenin kaduille partioimaan. Ajoittain on myös kelvattu milloin mihinkin tilaisuuteen henkivartijaksi Arksteadin paremmalle väelle. Lastenvahdin leikkiminen rikkaille on yleisesti ottaen melko tylsää, mutta sillä tienaa ihan mukavasti lisäansioita, koska turvallisuusjoukoissa ei nyt ainakaan rikastumaan pääse.
Elämä on pyörinyt jo vuosia työn ympärillä. Joskus käydään kääntämässä jonkun onnettoman koti ympäri turvallisuusjoukkojen nimissä ja toisinaan otetaan kiinni vastarintaan tiettävästi kuuluvia tahoja. Pääasiassa kuitenkin seisoskellaan muurilla omalla vartiopaikalla tai kuljetaan pitkin katuja parin kanssa. Tasainen, yllätyksetön elämä on Arthurille ihan tarpeeksi. Vapaa-aikana mies tietysti käy auttamassa kasvattivanhempiaan. New Havenin ongelmakohdista huolimatta hän ei ole koskaan nähnyt suurempaa tarvetta kapinoinnille. Vastarintaan Arthur suhtautuu melko jyrkästi ja tuomitsevasti. Yleisesti ottaen hän kannattaa muutenkin vain nykyhetkeen sopeutumista ja pelaamista niillä korteilla, mitkä on aikoinaan suotu.
Monet pitävät Arthuria huumorintajuttomana, vakavana ja vähän tylsänäkin. Toki mies usein myös ottaa itselleen ilonpilaajan roolin, ettei hänestä tehdyistä oletuksista pitäisi oikeastaan edes yllättyä, kun olemus ulospäinkin huokuu patoutunutta turhautuneisuutta ja hymy piipahtaa kasvoilla ehkä kerran vuodessa. Perusilmeeltään siis hyvinkin vakava, jopa vähän tympiintynyt. Tosiasiassa Arthur on kuitenkin melko ujo, ja ventovieraiden päästäminen suojamuurin läpi ei ole miehelle helppoa. Varhaislapsuudesta on omaksuttu vahvasti 'I got this' -asenne on jo hieman laantunut - kiitos sittemmin saadun turvallisen kasvuympäristön -, mutta jollain tasolla se vielä elää ja voi hyvin miehen sisällä. Erityisen huono pyytämään apua, tai avautumaan omista asioistaan kenellekään muulle kuin sisaruksilleen. Pitkäaikaiset ystävät ja muut läheiset tuntevatkin miehen hyvin erilaisena, kuin esimerkiksi hyvänpäiväntuttavat ja työtoverit. Arthur on pohjimmiltaan hyvinkin empaattinen ja välittää itselleen rakkaista ihmisistä suuresti. Miellyttämisenhaluinen ja hakee ehdottomasti myös hyväksyntää niiltä, joiden mielipide hänelle merkitsee.
Vakava ja melko hiljainen luonne ei tietenkään merkitse sitä, etteikö Arthurilla olisi tunteita. Niiden näyttäminen ei vain kuulu miehen vahvuuksiin. Tunteista puhuminen on muutenkin vaikeaa, joten ylitsevuotavia lurituksia Arthurilta on turha odottaa - osoittaa kiintymystään enemmänkin tekojen, kuin sanojen kautta. Huumorintaju nyt totta puhuen vähän kuivahko ja sarkastinen, mutta toisaalta kaikkea ei voi saada. Ajattelee aina ensin ennen kuin puhuu, joten on hyvin harvinaista, että mies puhuisi ohi suunsa niin sanotusti, tai möläyttelisi mitä sattuu. Toisaalta myös melko laiska ja mukavuudenhaluinen, mutta juuri siitä syystä myös hyvin kekseliäs. Ei koskaan tee enempää kuin pakko. Käskyjä osaa kuitenkin noudattaa keskivertoa paremmin, eikä paini minkäänlaisten auktoriteettiongelmien kanssa, joten siinä mielessä ihan kelpo sotilas.
FACE CLAIM: THEO JAMES
